Miksi Ruotsilla menee paremmin?
Lahja- ja perintöverosta luovuttiin Ruotsissa jo 2004, vaikutukset bkt ja investointeihin olivat välittömät. 2009 Ruotsi otti niskalenkin Suomesta ja jatkaa voitto kulkuaan. Nyt meidän on seurattava Ruotsia ja poistettava perintö- ja lahjavero, olemme jo 15 vuotta perässä.
Pien- ja keskisuurien yrittäjien sukupolvenvaihdokset helpottuvat eikä jatkajan tarvitse myydä yritystä saadakseen verorahat perintöverojen maksuun. Oletan tämän lisäävän pien- ja keskisuurien yrittäjien halukkuutta investoida ennen ja jälkeen sukupolvenvaihdoksen mikä osaltaan lisää Suomi Oy:n tuotavuutta sekä hyvinvointia kansalaisille enemmän kuin mitä perintövero tekee. Näin saamme uusia työpaikkoja ja lisää maksuvalmiita veronmaksajia palkkatulojen merkeissä sekä suurempia yritysvero kertymiä. Pien- ja keskisuurien yrittäjien työllistävä vaikutus on erittäin merkittävä ja merkitys vain kasvaa isojen firmojen muuttaessa pois Suomesta. Tarvitsemme lisää vientiyrityksiä Suomeen, eikä vietäviä yrityksiä Suomesta. Myös investointien poistoaika verotuksessa olisi tarkasteltava uudestaan isojen investointien kohdalla yrittäjien haluamaan suuntaan.
Maatiloja ei tarvitse enää pilkkoa eli myydä osaa tilasta perintöverojen maksuun ja ”kuihduttaa sitä pois EU kunnosta”, vaan maatilatkin säilyvät paremmassa kunnossa. Maatiloja on jo saatettu sietämättömään ahdinkoon tuottajahintojen laskun myötä, kiitos EU:n. Toivottavasti saisimme aina syödä suomalaista ruokaa, jonka saanti on taattu kansainvälisistä kriiseistä huolimatta. Toivon sukupolvenvaihdosten helpottuvan maatiloilla ja uusia maatalousyrittäjiä tulevan vielä entisten lisäksi, muistakaa suosia suomalaista, kuljetusmatkat ovat lyhyet ja näin säästämme myös fossiilisia polttoaineita.
Miltei jokainen suomalainen on sitä mieltä, ettei perintöveroa tarvita enää. Olen samaa mieltä, jokainen meistä on maksanut veronsa jo kertaalleen yhteiskunnalle kerätessään omaisuuttaan tai jopa useampaan kertaan erilaisin maksuin. Perintövero joutaa samaan romukoppaan varallisuusveron seuraksi. Jokainen saa käyttää omat rahansa eläessään kuten haluaa. Säästää, matkustella, viettää kulutusjuhlaa tai jopa pelata kasinolla yhdessä illassa. Tuntuu vain, että säästäminen on näistä vielä huonoin vaihtoehto, sillä on vieläkin rikollista omistaa omaisuutta Suomessa.
Nyt Suomi aitoon kasvuun ja päästään hallituksen KIKYstä eroon. Kansalaisaloite.fi sivulla on Perintö- ja lahjaverosta luopumisen aloite, lisää nyt oma nimesi, jo yli 43 000 nimeä.
”Miksi Ruotsilla menee paremmin?”
Koska Ruotsi ei ole myynyt tai lahjoittanut miljardeja tuottavia valtionyhtiöitään eikä tappanut verotuksella kansantalouttaan.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi hirtti itsensä veroihin.
Ilmoita asiaton viesti
Maahanmuutto on yksi tärkeä syy. Ruotsissa on parempi huoltosuhde ja työllisyysaste.
Ilmoita asiaton viesti
Kantaruotsalaisten työttömyysaste on luokkaa 5%. Maahanmuuttajien yli 20%. Maahanmuutto heikentää Ruotsin huoltosuhdetta.
Ilmoita asiaton viesti
Pitkällä aikavälillä parantaa. Jos se heikentäisi huoltosuhdetta, sittenhän Suomessa olisi paljon pienemmällä maahanmuutolla parempi huoltosuhde? Missä logiikka?
Ilmoita asiaton viesti
Ei perintöverolla ole mitään tekemistä sen kanssa, että Ruotsin talous on kehittynyt paremmin.
Ero johtuu siitä että Ruotsilla on oma valuutta ja oma rahapolitiikka.
Ja se kaikki mitä Ruotsissa ei veroteta enää perintöverolla, verotetaan sitten muilla veroilla. Ruotsissa on tietääkseni julmetun kova kiinteistövero.
Ilmoita asiaton viesti
On sillä perintöveron poistolla se merkitys talouteen, että valtava määrä ruotsalaista vanhaa rahaa palasi maahan veropakolaisuuden jälkeen. Suomen ongelmana on, että maan varallisuuspiirit ovat varsin ohuet. Nordean Stadigh totesikin aiemmin, että maasta puuttuu 20.000 varakasta perhettä.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki johtuu siitä, että ruotsalaiset ovat suomalaisia fiksumpia. Lisäksi he puhuvat äidinkielenään ruotsia.
Ilmoita asiaton viesti
On mielenkiintoista, kun jatkuvasti keppihevosena perintöverossa käytetään sukupolvenvaihdoksien ongelmallisuutta. Lauri Finer verotuksen asiantuntijana on tutkinut näitä ja kirjoitti asiasta Veropolitiikka-blogissaan:
”Suomen perintö- ja lahjaverotuksen kummajainen, varsinainen perintöverokusetus, on niin kutsuttu sukupolvenvaihdoshuojennus. Huojennus perustuu kahteen tekijään. Perinnöstä noin 60 prosenttia vapautetaan verosta. Lisäksi perinnön arvo määritetään yleensä normaalia alemmaksi.”
”Nimellisesti huojennuksella on tarkoitus vahvistaa taloutta helpottamalla yritysten- ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Käytännössä huojennuksella on vain vähän tekemistä tavoitteensa kanssa. Se on varakkaiden yksityishenkilöiden verosuunnittelun työkalu, jolla puhkotaan vaivatta perintöveropohja rikki.”
”Tämä kävi ilmi selvästi viime vuonna, kun Sipilän hallitus esitti sukupolvenvaihdoshuojennuksen laajentamista alaikäisten lasten saamiin perintöihin. Valtiovarainministeriö selvitti lakimuutoksen valmistelun yhteydessä sen vaikutuksia. Tulokset olivat pysäyttäviä:
”Huojennuksen tuoma etu on varsin mittava. Maatilavarallisuuden luovutuksissa efektiivinen [tosiasiallinen] saajakohtainen veroprosentti oli keskimäärin 1,6 prosenttia ja muun yritysvarallisuuden luovutuksissa keskimäärin 3,5 prosenttia.”
Ei ole kovin kummoinen veroprosentti ja muistaakseni näille saa vielä vuosien maksuajan. Sipilän hallitushan veti pois lakimuutosesityksen tähän liittyen, sillä samalla arvioitavaksi olisi tullut myös tämä säännös ja se olisi saatettu tulkita perustuslain vastaiseksi.
Herää kysymys eivätkö tätä keppihevosenaan käyttävät tunne asiaa vai ovat tahallaan tietämättömiä?
Prosentit eivät missään nimessä ole sukupolvenvaihdosta kaatavia tai estäviä.
https://veropolitiikka.wordpress.com/2017/12/21/kh…
Graafejasi sekä päätelmiäsi on kyllä pakko ihmetellä, ensimmäinen on itse taulukon otsikon mukaan tuotekehitys- ja tutkimusinvestoinnit, kun taas omassasi lukee: Ruotsin PK yritysten investoinit perintöveron poiston jälkeen. Toisessa BKT-ero olisi siis yhtäkkiä mielestäsi viiden vuoden viiveellä päätöksen jälkeen aiheuttanut vuonna 2009 alkaneen eron kehityksessä? Erikoinen päätelmä.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi syy, minkä vuoksi mainitsin tuon ruotsin kielen: kirjoittajakaan ei sitä osaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäinen graafi esittää investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Jo svaivautuu suurentamaan kuvan niin siinä itsessään lukee tuo sama. Ja Image 1 of 2.
Toinen graafi esittää ilmeisesti BKT:n kasvuprosenttia. Ruotsi vs. Suomi Image 2/2.
Ilmoita asiaton viesti
Jepjep, aikaisemmin teksti oli niin kuin Kaistakorpi kirjoitti.
Ilmoita asiaton viesti
Alhaalla lukeva pieni teksti on kirjoittajan oma kirjoitus eli tuo ”Ruotsin PK yritysten investoinit perintöveron poiston jälkeen”. Vaikka se näkyy myös kuvan avaamalla ei se ole osa tuota itse kuvaa. Eli väittämäsi samasta ei oikein toimi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo graafi esittää mainittujen maiden tutkimus- ja kehitysinvestointien kehitystä. Alkuperäinen graafi löytyy EK:n sivuilta. Alkuperäisen graafin tekstissä ei mainita mitään perintöverosta. Mutta eihän sillä edes ole merkitystä mainitaan tai ei.
Alkuperäisessä ei mainita myöskään mitään PK-yrityksistä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, käytännössä siis koitetaan saada syntynyt ero Ruotsin ja Suomen tuotekehityspanostuksissa olisi jotenkin erityisestiperintöveron poiston myötä syntynyttä. Tuskimpa vaan. Olen aiheesta kirjoittanut mm blogissani: Uhka Suomen kasvulle – T&K-panostukset laskeneet vuodesta 2009 lähtien.
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24…
Ilmoita asiaton viesti
Tuo kasvu sattuu alkamaan kun vero poistettiin Ruotsissa. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä että veron poistolla olisi merkitystä siihen.
Olisi kiva nähdä tilanne vuosilta ennen veron poistoa. Oliko noinakin vuosina kasvua?
Uskoisin että yritykset panostavat tuotekehitykseen kun niillä on a) rahaa ja b) ne uskovat että tuotekehitys on kannattavaa.
Olisi kummallista jos joku ylimääräinen verolta säästyminen siirtyisi tuotekehitykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kaistakorven ja Rantasen tulisi nht vain perehtyä todellisiin mitattuihin makrotalouden faktoihin verraten siten maina Suomea ja Ruotsia,
Ruotsi on Saksan ohella Euroopn kiistämätön menestyjä Saksan ohells ja Suomi on puolestaan talouden kehityksessä se koko Euroopan surkimus sitten v. 2008.
Ei sitten mikään anna osviittaa suuntaan, etteikö perintö ja varallisuusverojen poistostabolisi ollut etua maan taloudelle ja talouden kasvulle.
Ainahan sitä tosin voi älyvapaasti länkyttää mistä vain tyhjinpäin.
Ilmoita asiaton viesti
”Ainahan sitä tosin voi älyvapaasti länkyttää mistä vain tyhjinpäin.”
Jaahas, kanssasi keskustelen syistä ja seurauksista siinä tapauksessa mikäli joku päivä tapahtuu ihme ja opit käyttäytymään asiallisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Länkytä mitä länkytät, älyvapaasti tai älykkäästi.
Tässä oli vain ja ainosataan kyse muutaman veron poistamisen mahdollisesta vaikutuksesta tutkimus- ja kehitysinvestointeihin. Ei muusta. Ei edes siitä oliko siitä hyötyä vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten jo aiemmin totesin, Suomessa on pulaa varallisuudesta, jolla kasvavia yrityksiä voitaisiin rahoittaa ja yrityksiä ylipäätään voitaisiin perustaa innovaatioiden ympärille. Näin on ollut 1900-luvulla ja näin on oleva edelleen jatkossa. Korkotason noustessa lähivuosina Suomen yrityskenttä käy entisestään vieläkin ohuemmaksi.
Kulutustuotteitahan meillä on mm. Sinipiika ja … ?
Rantanen ja Kaistakorpi voisivat argumentoida Ruotsin perintö- ja lahjaveron poistoa fiksummin, mutta nyt taitaa olla niin, että pussissa ei ole jauhoja. Ruotsin talous on kehittynyt yleisesti ottaen valtavan hyvin ilman em. verojakin.
Ruotsi oli demari Palmen aikana juuttua kiinni pakkososialismiin, jolloin julkisten menojen määrä oli jopa 66 % / BKT. Näistä ajoista on maassa viisastuttu paljon ja maassa toteutettu mittavat rakenneuudistukset, jotka vielä Suomessa antavat odottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrotaan nyt Kiiskelle että olen viimeiset 50 vuotta ollut tekemisissä, päivittäin, Ruotsin teollisuuden ja yhteiskunnan kanssa. Uskoisin tuntevani Ruotsin asiat aika lailla keskivertosuomalaista paremmin.
Maksan edelleen veroa Ruotsiin.
Kannattaisi lopettaa tuo länkytys.
Kommentoin koiraveroa vain siksi että sekin poistettiin ja kommenttini oli vastaus edelliseen kommenttiin.
Että mehän tulemme ihan hyvin toimeen ilman veroja. Yhteiskuntahan maksaa kaiken. Rahaa saa ilmeisesti Kiisken mielestäkin vain kun käy seinällä.
Etelä-Afrikan presidentti on kai luvannut etä hän painattaa niin paljon rahaa ja jakaa kansalle että kaikki ovat rikkaita.
Todella hieno ja kannatettava idea. Tehdään meilläkin niin. Poistetaan kaikki verot ja annetaan rahapajan hoitaa homma.
Ilmoita asiaton viesti
No onko siitä perintö- ja varallisuusverojen poistosta v. 2004 ollut haittaa ruotsalaisille ?
Koiraverosta en ole lausunut sanaakaan.
Sillä ei sitten ole lopulta mitään pienintäkään väliä, missä olet viimeiset 50 vuotta puuhaillut.
Vastaisitko edelliseen kysymykseen ?
Ilmoita asiaton viesti
Kysymyksesi on niin tyhmä että siihen ei ole vastausta.
Ei niin. Luit taas väärin tai ymmärsit väärin. En kirjoittanut missä olen puuhaillut vaan mitä olen puuhaillut.
Et taaskaan ymmärtänyt edes tuota koiraveroa. Se oli siis vastaus toiseen kommenttiin koskien kaikkien verojen poistoa.
Ilmoita asiaton viesti
Silläkään ei ole mitään väliä, mitä olet puuhaillut.
Kysymys ei ollut tyhmä, vaan Rantanen ei osaa antaa vastausta yksinkertaiseen kysymykseen.
Se ei muuta sitä todellisuutta puoleen tai toiseen, että Ruotsin talous on kehittynyt erittäin suotuisasti, huolimatta perintö- ja varallisuusveron poistosta v. 2004. Kovin vaikea olisi kuvitella, että verojen poistosta olisi tällöin haittaakaan ollut.
Koiraverosta en lausu edelleenkään sanaakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan oikeasti, missä olen väittänyt että siitä olisi tai ei olisi haittaa?
Ilmoita asiaton viesti
Poisto
Ilmoita asiaton viesti
Investointi vanhan omistajan toimesta, ei enää innosta? Uudella omistajalla ei varaa investoida, menee rahat perintöveron maksuun. Pahus, kun ei ole rautalankaa….
Ilmoita asiaton viesti
Katsoitko kertomani prosentit, jotka verotuksen tutkija mainitsi: ”Huojennuksen tuoma etu on varsin mittava. Maatilavarallisuuden luovutuksissa efektiivinen [tosiasiallinen] saajakohtainen veroprosentti oli keskimäärin 1,6 prosenttia ja muun yritysvarallisuuden luovutuksissa keskimäärin 3,5 prosenttia.”
Nämäkö siis tekevät mielestäsi investoimisen mahdottomaksi rautalankamallissasi?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Jyrki, mihin jäi se valitus vähävaraisten pahasta kohtelusta?
Olen pahoillani, olisin ehkä voinut allekirjoittaa aloitteen, mutta sinä olet saanut minut muuttamaan mieleni.
Pidän parempana perintö- ja lahjaverotuksen tarkistamista ei poistamista. Sillä voi myös kysyä, miksi todellakin rikkaiden ei pitäisi maksaa?
Ilmoita asiaton viesti
Ei investointi riipu muutaman prosentin perintöveron huojennuksesta.
Ensimmäinen ja tärkein syy investointiin on se uskooko yritys sen olevan tuottava. Jos uskoo niin se lainaa rahat.
Jos yrityksen kannattavuus riippuu muutaman prosentin perintöveron muutoksesta niin se on jo konkurssikypsä.
Ilmoita asiaton viesti
Saman tien voisimme poistaa tuloverotkin. Se lisää työväestön kysyntää ja rahat riittäbät paremmin tuleviin SOTE palveluihin. Työeläkerahastot voidaan jakaa työväestölle ja eläkeläisille.
ja luo työpaikkoja. Kaikki verot pois, tehdään valtion rahoittamisesta vapaaehtoista.
En ymmärrä tätä porvareiden tarvetta poistaa kaikki vastuut yhteisunnasta itseltään. Ehkä se vaan on luonnevika, vastuuttomuus ja moraalittomuus.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohon liittyen. Meillä on kai lähes kaikkialta poistettu koiravero. Samaan aikaan koirille on alettu enenevässä määrin rakentamaan ja ylläpitämään koirien ulkoilualueita. Ja kaikki yhtesikunnan verovaroilla. Nekin joilla ei ole koiraa, osallistuvat noihin kustannuksiin.
Jokuhan nämä maksaa ja kai se niin on että se näkyy kunnallisverossa?
Ilmoita asiaton viesti
Turha valittaa. Ilman koiria yhteiskunta romahtaa ja ihmiselämä on arvoton. Hanki koira niin opit tuntemaan koiran suuren yhteiskunnallisen merkityksen. Toisekseen koirat tarvitsevat sinua. Niillä on oltava henkilökuntaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsi menestyy, koska sillä on laaja kotimainen teollisuus myös keskikokoisissa yrityksissä. Vientiyrityksiä on rutkasti enemmän kuin Suomessa. Ruotsalainen on kansainvälinen kauppamies ja sulautuu eri ympäristöihin sujuvasti. Suomalaiset ovat sukupolven tai kaksi jäljessä näiltä osin.
Suomessa ollaan kovia poikia ja tyttöjä ostamaan tuontitavaraa, muttei itse saada aikaiseksi juuri mitään.
Ruotsalaiset tuottavat kuluttajatuotteita itselleen ja myyvät niitä ympäri maailmaa alkaen vaatteista aina huonekaluihin. Ruotsissa on osattu tehdä omat henkilöautot, kuorma-autot, venemoottorit ja lentokoneet.
Ilmoita asiaton viesti
Poisto.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä voisi täydentää mm. sillä että suomalainen teollisuus alkaa investoimaan kun noususuhdanne on jo menossa. Kun investoinnit ovat valmiita niin onkin jo käsillä laskusuhdanteen alku.
Ruotsalainen tekee päinvastoin. Meillä on nyt, tällä ”kierroksella” onneksi huomattu, tosin vähän liian myöhään, että rakentaminen on yksi talouden moottoreista kotimarkkinoita ajatellen.
Ruotsalainen osaa myydä, ruotsalainen ei mene vieraaseen paikkaan niin kuin norsu posliinikauppaan mutta ei myöskään hattu kädessä vaan niin että hän osoittaa arvostusta muille olematta itse kerjäläinen.
Ruotsissa on aikojen kuluessa tehty valtavat määrät erilaisia keksintöjä joiden pohjalle teollisuus rakentui. Myös ja nimenomaan vientiteollisuus.
Ruotsi ei osallistunut sotiin muuta kuin myyjänä.
Ruotsalainen on ahkera ja tunnollinen ja vähemmän kateellinen.
Myös työntekijä on oppinut sen että työssä ollessaan kuuluu tehdä työtä, että työnantaja ei pysty maksamaan palkkaa jos mitään ei tehdä.
Rahaa meillä kyllä on tarvittaessa, sitä on turhaa valittaa. Meillä rakennettiin muutamassa vuodessa valtava matkapuhelinteollisuus alihankkijoineen.
Ja sitten meillä on tuo kateus. Joka myös onneksi nuoremman polven kasvaessa vähenee.
Ilmoita asiaton viesti
Varustelekan perustaja osoittaa oikean asenteen niille, jotka laittavat kaiken olosuhteiden syyksi:
https://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-20000…
Varustelekan perustajalta tyly kuitti veroista ja palkoista valittajille
Varustelekan perustajan Valtteri Lindholmin mielestä moni suomalainen yrittäjä valittaa sitä, ettei ole varaa maksaa esimerkiksi postikuluja, yrittäjän eläkemaksua, arvonlisäveroa tai palkata ihmisiä yritykseensä.
– Kävin Kuopiossa luennoimassa ja yleisöstä kysyttiin, miten olen selvinnyt veroista. Vastasin, että firma tekee voittoa ja mulla on rahaa maksaa verot. Monia nauratti, Lindholm kertoo kirjoituksessaan Markkinointisummitin sivuilla.
Harva yrittäjä on Lindholmin mielestä silti huono työssään, mutta moni yrittää myydä sellaista, mikä ei mene kaupaksi tai jossa on liikaa kilpailua.
Lindholm painottaa, että jos tuotteet eivät mene kaupaksi tai eivät mene kaupaksi riittävän hyvään hintaan, syy on tuotteissa.
– Jos ei pysty selviämään kaikista niistä lukuisista maksuista, mitä yrittämiseen kuuluu, bisnesidea on vain yksinkertaisesti huono. Silloin kannattaa joko alkaa myymään jotain muuta tai mennä palkkatöihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Lindholm painottaa, että jos tuotteet eivät mene kaupaksi tai eivät mene kaupaksi riittävän hyvään hintaan, syy on tuotteissa.”
Näin. Tai sitten myyjässä.
Ostotapahtuma, silloin kun kyseessä on tuote jolle on vaihtoehtoja ja joka ei ole maitoon verrattava jokapäiväinen hankinta, on useimmiten tunneperäinen tapahtuma ja hyvin suuressa määrin kaupan synty riippuu myyjän asenteesta ja osaamisesta. Ei niinkään ”teknisestä” osaamisesta vaan taidosta käsitellä ihmistä.
Karkea, tosi esimerkki. Olimme tulossa muutamana lauantaina, keväällä, kesämökiltä, vaatteet oivat vähän tekemisen jäljiltä, samoin pojan vaatteet. Ajoimme autoliikkeen pihaan, hulppean ja menimme sisälle. Hetken kuluttua tuli nuorehko myyjä luoksemme ja totesi: ”Meillä on ne halvemmat käytetyt tuolla alakerrassa. Onko teillä minkälainen vaihtoauto mahdollisesti?”
Vastasin että: ” Juu, kyllä on. Noin neljä vuotta vanha Saab 99. Että kiitoksia vain.”
Ilmoita asiaton viesti
Toki brändäys, markkinointi ja myynti ovat merkittäviä ja luovat suuren eron maidemme välille erityisesti kuluttajamarkkinoilla. Yksi lähiaikojen esimerkki löytyy niin yksinkertaisesta tuotteesta kuin kauramaito. Molemmissa maissa löytyy suurinpiirtein samanmakuisia tuotteita ja mahdollisuudet oli molemmilla ja kauraa riittää.
Käytännön tilanne on, että ruotsalainen Otaly valloittaa maailmaa ja suomalaiset pääsevät nipinnapin kotimaan kauppojen hyllyille.
Ei tarvitse kuin katsoa ruotsalaisen Oatlyn webbisivut ja suomalaisen Kaslinkin sekä vaikkapa pakkauksen suunnittelu ja ulkomuoto, niin voi kertoa kumpi menestyy maailmalla ja kumpi jää kotimaahansa.
http://www.oatly.com/
http://kaslinkaito.fi/
Ilmoita asiaton viesti